Vajaan viikon viiveellä on aivan pakko laittaa tänne blogiin merkintä presidentin vaaleista ja valinnasta. Suomi sai pitkästä aikaa kokoomuslaisen presidentin Sauli Niinistön. Toisella kierroksella hänen vastaehdokkaansa oli vihreiden Pekka Haavisto. Niinistö on Suomen historian kolmas kokoomuslainen presidentti P. E. Svinhufudin 1931 - 1937 ja J. K. Paasikiven 1946 -1950 ja 1950 - 1956 jälkeen. Niinistö astuu presidentin virkaan 1.3.2012. Presidentti on muuten luovuttanut tapojen mukaan yleensä puoluekirjansa pois astuessaan presidentiksi, joten presidentit ovat puolueettomia tehtävässään. Niinistö hävisi erittäin niukasti edellisissä presidentin vaaleissa v. 2006 Tarja Haloselle toisella kierroksella saaden 49,8 % äänistä.
Näiden vaalien puheenaiheeksi nousi varsinkin toisen kierroksen aikana suvaitsevaisuus ja tasa-arvo. Tähän vaikutti varmaan eniten Haaviston homous. Haavisto itse kommentoi vaalien jälkeen, ettei homous ratkaissut toisen kierroksen tulosta. Minun mieleeni jäi näistä vaaleista molempien kierrosten jälkeen hävinneiden ilo omien vaalikampanjoidensa onnistumisesta. Sehän on tietenkin hienoa, ettei hävinneet olleet kuin maansa myyneitä vaan löysivät monta jotain positiivista vaikka hävisivätkin.
1 kommentti:
Svinhufvud ja Relander kaatuivat ruotsalaismielisyyteensä:
http://lyyxem.freehostia.com/lehti-2-1937.htm
Europarlamenttiin lähtee vuoden 2012 alussa Ville Itälän tilalle Petri Sarvamaa (kok), joka juonsi YLE TV1 A-studion 31.1.2007 lähetystä: siinä oli mielikuvamanipulointi, jossa ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuuden perustelut sensuroitiin ohjelmasta pois. Toimittaja oli Pasi Peiponen. Eli europarlamenttiin lähtee Suomesta sensuuria harrastava toimittaja.
Paavo Lipponen vs Jussi Niinistö. Asian tausta on sama kuin Lipposen Freudenthal-mitali, salainen valtataistelu: Lipponen on ruotsalaismielinen ja Niinistö ei. Suomalaisuuden Liitossa toiminut Niinistö tietää liikaa asioista, joista Lipponen ei halua puhua, ainakaan suomeksi.
Tarja Halonen on käytännössä Ruotsin nukke.
Kansanedustaja Sulo Aittoniemi vastusti kielilakia ja lykkäsi kielilakiäänestystä. Kielilakiäänestyksessä oli läsnä Ruotsin suurlähettiläs.
Lähetä kommentti